Hankkeen loppuraportissa kootaan yhteen, mitä suomalaisen työn tulevaisuudesta on sanottu, mitkä ovat keskeiset muutoskulut työn murroksessa ja mihin kannattaa jatkossa keskittyä. Raportti tukee hallituksen seuraavaa tulevaisuusselontekoa. Tavoitteena on auttaa jaetun näkemyksen muodostamisessa työn tulevaisuudesta.

Loppuraportti: Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta

 

Tiivistelmä

Työn murroksen ajureista vallitsee yhteisymmärrys: globalisaatio, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio muuttavat työpaikkojen määrää ja työn luonnetta.  Näihin muutospaineisiin vastaamisesta on puolestaan käynnissä kaksi hieman erillistä keskustelua. Toinen keskittyy lähitulevaisuuteen ja korostaa tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamista ja työmarkkinoiden joustavoittamista, ja toinen katsoo pidemmälle ja peräänkuuluttaa työn uudelleenmäärittelyä ja toimeentulon rakenteiden uudistamista. Jaetun ymmärryksen kannalta olisi tärkeää saada nämä kaksi näkemystä kohtaamaan.

Mikä työssä sitten muuttuu? Raportissa esitetään kuusi keskeistä muutoskulkua: työn sisältö, organisaatiot ja työn käytännöt, osaaminen, toimeentulo ja sosiaaliturva, kansantalous ja yhteiskuntasuhteet. Näiden tarkemman avaamisen lisäksi esiin nostetaan jatkokeskustelun kannalta hyödyllisiä käsitteitä ja esitetään vaihtoehtoinen, henkilötarinoilla havainnollistettu tulevaisuuskuva.

Työn murroksessa ei ole kyse siirtymisestä yhdestä tavasta tehdä töitä johonkin toiseen, vaan nykyisestä moneen erilaiseen tapaan. Tämä edellyttää uutta sanastoa ja entisten asenteiden ja näkemysten haastamista. Osaamisen jatkuva päivittäminen on avainasemassa erityisesti hyvinvoinnin turvaamiseksi, kun työtavat ja työn luonne muuttuvat. Perustulo on keskeinen osa työn tulevaisuutta, mutta ei yksin riitä. Sopivat ratkaisut löytyvät kokeiluiden ja yrityksen ja erehdyksen kautta. Jatkokeskustelun kannalta oleellista on linkittää tulevaisuuden visiot ja nykyhetken toimenpiteet ja keskustella toimijoiden muuttuvista rooleista ja vastuista.

2 thoughts on “Loppuraportti

  1. Ajatella että valtioneuvostosta tulee näin keskeneräisiä raportteja.
    Missä DAO, lohkoketjut, alustatalous, Työkalujen Kiertotalous?
    Onko kyse siitä että käsitteet ovat uusia ja sanasto niin puolivalmis ettei uskalleta vetää johtopäätöksiä vaan luodaan 50% tilannekuva työn ajureista?

    Kilpailu resursseista ja viennistä ei ole kestävällä pohjalla vaan valtion tärkein tuote on terve, älykäs, empaattinen ja oppiva ihminen. Tätä varten älykkäiden koneiden ja tavaroiden tuottaminen globaaleille markkinoille on epäoleellista, sisämarkkinat toisaalta niin kunnassa, maakunnassa ja unionissa on välttämätön osa tervettä edunvalvontaa. Siksi materiaalista ja immateriaalista pääomaa on arvotettava tämän vuosituhannen argumentein.
    So-Te:n kuin ns. Liikennekaaren omistus suoritetaan säätiöiden kautta. Myös palvelinsaleihin käytetään tätä omistusmuotoa. Muu infrastruktuuri sähkönjakelussa, rakentamisessa ja logistiikassa säätiöidään myös. Maakunnallinen TERRA-säätiö käyttää tätä pankkia talletuksissaan. Muut maakunnat jotka haluavat käyttää säätiöidyn maakunnan tulevaisuuden simulaatioita ja informaatiota niistä tulee olla myös osa AITTA osuuskuntia ja TORI osakeyhtiöitä.

    Kyvyt näihin avataan viidessä vaiheessa aloittaen ArpA-puolueen mediasta ja jäsenmaksuista. Kaikki maksut lukitaan yhteen euroon per. aikajakso kuten kk, vk, p, t, minuutti. Näkyvyys kuinka jäsenien rahoitus liikuu järjestelmässä on osa heidän ansaintalogiikkaa. Sijoitusten palautuvuuteen vaikuttaa myös euron sijainti rahoitusketjussa, onko se 1:n vai 10 000 000:s tulee vaikuttamaan näkyvyyteen jota euron sijoittajalle annetaan suhteessa muihin sijoittajiin. Euro per kohde ei luo vielä mielenkiintoista tilastoa mutta kun näkyvyyttä tulee tuhansista äänestyksistä per päivä sijoituskohteilla kuin järjestysnumeroilla on suuri vaikutus käyttäjän ja häntä edustavien ryhmien profiiliin ja korkoon.

    Kaikki tuotot säätiöidään ensin maakunnan hankkeisiin laskien kunnan, taajaman, lähiön, kiinteistön ja henkilön varallisuuteen

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista Mikael! Alustatalous ja kiertotalous löytyvät ainakin luvun 5 tulevaisuuskuvasta. DAO ja lohkoketjut eivät tosiaan ole mukana, joskin organisaatiomuotojen muutosta käsittelevässä kohdassa sivutaan samanlaisia ajatuksia. Sellainen selvennys vielä, että kyseessä on todellakin keskeneräinen raportti. Lopullinen versio julkistetaan 3.3., tosin sekään ei ole keskustelun päätepiste vaan toimii taustana hallituksen tulevaisuusselonteolle. Tässä raportissa on koottu yhteen sitä, mitä työn tulevaisuudesta on tähän mennessä sanottu. Tulevaisuus on auki ja avoin ideoille.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s