Henkilötarina: Juurruttaja ja nikkaroijat

Että mitenkä minusta tuli nikkaritoiminnan juurruttaja? Ihan pienestä kokeilusta se alkoi. Tästä kiertotaloudesta alettiin niihin aikoihin kohkaamaan joka mediassa, mutta taloudellisesti kannattavat käytännön toteutukset olivat vielä harvassa. Samaan aikaan oltiin huolestuneita yhteiskunnan väliinputoajista, joilla ei nähty olevan menestymisen edellytyksiä kilpailu-yhteiskunnassa.

Mietimme kierrätyskeskuksessa, että meillä yhdistyvät nämä kaksi yhteiskunnan ”jätevirtaa”: hylätyt tavarat ja, kuten oli tapana sanoa, ’vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat työnhakijat’. Päätimme, että nyt kyllä keksimme keinot upgreidata sekä materiaaliset että inhimilliset voimavaramme! Puhuin mukaan myös viereisen autopurkaamon porukan sekä lääninvankilan puuseppäteollisuuden. Kaikki olivat sitä mieltä, että ei tässä ainakaan mitään hävittävää ole, joten voihan sitä yrittää keksiä jotain uutta.

Pienen ulkopuolisen rahoituksen turvin heittäydyimme ensimmäiseen kokeiluun ja lähdimme kehittelemään huonekaluja kierrätysmateriaaleista. Saimme sisustusarkkitehtiopiskelijan auttamaan suunnitteluprosessissa, jonka lähtökohtana oli toisaalta kaiken mahdollisen kierrätysmateriaalin ennakkoluuloton yhdisteleminen sekä toisaalta hankkeeseen osallistuvien ihmisten luovuuden ja oppimisen tukeminen, sellainen voimaannuttaminen.

Monen ihmetykseksi hanke oli kaikin puolin menestys. Saimme hienoja tuotteita aikaiseksi, ja asiakkaat löysivät ne alta aikayksikön. Hinta ja laatu kohtasivat. Työntekijämme saivat valtavia onnistumisen kokemuksia ja löysivät itsestään ihan uuden luovan ja toimeliaan ulottuvuuden. Vankilan puusepänteollisuus muutti projektin ansiosta tuoteportfoliotaan kerta heitolla: kapioarkkujen ja pirtinkalusteiden tilalle tuli yksilöllisten kierrätyskalusteiden valmistus ja tuunaus.

Nikkaritoiminta lähti ensimmäisen kokeilun saaman suosion myötä nopeasti leviämään muillekin paikkakunnille. Lähtökohtana on aina pysynyt paikallisuus. Eihän meillä ole varsinaista organisaatiotakaan. Ihan pienellä ydinryhmällä olemme laittaneet näitä paikallisia porukoita pystyyn, jotka ovat sitten jatkaneet eteenpäin suurilta osin omin voimin.

Kun uutta nikkariporukkaa ollaan laittamassa käyntiin, niin juurruttajan ensimmäinen tehtävä on selvittään, mitä jätevirtoja kullakin paikkakunnalla syntyy. Rakennussektorin jätteistä esimerkiksi vanerille on projekteissamme kehitetty monenlaista uusiokäyttöä. Samoin metallia on taivutettu ja yhdistelty ennennäkemättömiin käyttötarkoituksiin lähes joka paikkakunnalla. Eikä tässä ole enää kyse pelkästään puupajatoiminnasta – esimerkiksi tekniikan aloilta työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet tekevät nykyään ihan huikeita robotteja kierrätetyistä osista.

Ihan kaikki kierrätystavara ei ole meidän juttumme. Emme ryhdy hajottamaan jätteitä atomeiksi, eikä meillä ole mitään vaativaa erityiskalustoa. Meidän heiniä on kaikki käsissä pysyvät esineet ja osat, joita voi vähin ja aika yksinkertaisin työkaluin purkaa ja koota, ruuvata, maalata ja tuunata. Nikkaroinnissa on kysymys ennen kaikkea asenteesta, että osaa nähdä vanhat tavarat ja niiden osat ihan uusina kokonaisuuksina.

Toinen selvitettävä asia on, minkälaisia vapaita käsiä paikkakunnalta löytyy. Onko esimerkiksi hiljattain ollut irtisanomisia joltain tietyltä teollisuuden alalta? Minkälaisia osatyökykyisiä ihmisiä siellä on? Onko maahanmuuttajia, jotka etsivät työllistymismahdollisuuksia ja minkälaista osaamista ja kiinnostusta heillä on. Jos paikkakunnalla on vankila, niin sinne otetaan yhteyttä ja kysytään kiinnostusta. Kun saamme alustavan porukan kasaan ja tiedämme mitä jätteitä siellä syntyy, niin seuraava askel on lähteä ideoimaan tuotteita, jotka sopivat näille ihmisille ja tälle paikkakunnalle.

Tässä se meidän juurrutustoimintamme ydin piileekin. Olemme onnistuneet kehittämään toimintamallin, jonka avulla olemme onnistuneet polkaisemaan kymmeniä nikkarointiyhteisöjä käyntiin. Taidan kirjoittaa tästä vielä kirjan.

Mediajulkisuus on auttanut meitä rakentamaan laajan yhteistyöverkoston, jonka kautta saamme sekä uutta kierrätysmateriaalia että uusia avauksia näiden materiaalien käyttöön. Meillä on sparraajia niin taiteen, tieteen kuin teknologiankin aloilta. Monet heistä ovat kertoneet saaneensa yhteistyöstä kanssamme ihan uusia eväitä omaan työhönsä.

Hienointa on, että työntekijöistämme on tullut osaavia, luovia ja arvostettuja yhteiskunnan jäseniä, nikkaroijia. Tämä on se juttu, josta olen kaikkein onnellisin jäädessäni tänään eläkkeelle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s