Työn muutoskulkuja, osa 3: osaaminen ja koulutus

osaamiset_mlp

Osaamisen suhteen keskeinen kysymys Suomelle on, miten säilyttää erinomainen osaamisperusta tulevaisuudessa? Suomella on osaava työvoima, korkea koulutustaso ja muutenkin kaikin puolin hyvät edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa1. Korkea koulutus ja osaamiseen panostaminen on perinteisesti nähty tärkeiksi sekä itseisarvoisesti, että hyvinvoinnin ja kasvun kannalta2. Vaikka lähtökohdat ovat hyvät, nykytilanteessa rupeaa näkymään merkkejä osaamisperustan murenemisesta3. Pelkkä nykyisen osaamisen ylläpito ei riitä, sillä osaamistarpeet ovat nopeassa muutoksessa4. Globalisoitumisen lisäksi erityisesti ihmisen ja koneen välinen työn uudelleen jako muuttaa osaamistarpeita, ja olennainen kysymys onkin pysyykö taidot ja osaaminen teknologisen muutoksen vauhdissa5?­

Suomella on hyvät edellytykset, mutta pelkkä nykyisen osaamisen ylläpito ei riitä

Mitä tulevaisuudessa tulisi osata?

Tulevaisuuden osaamistarpeista on useampia listoja6. Jaottelen tulevaisuuden osaamistarpeet yksilön ajattelu- ja oppimistaitoihin liittyviin, yhteisön vuorovaikutukseen liittyviin ja toimintaympäristössä toimimiseen liittyviin taitoihin. Yksilön ajattelun suhteen korostuu monimutkaisessa, verkostomaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä pärjäämisen taidot, kuten refleksiivisyys, joustavuus, luovuus, kriittinen ajattelu ja itsensä johtaminen. Kun perinteiset hierarkkiset rakenteet murtuvat, tarvitaan kykyä hallita omaa toimintaa ja osaamista, samoin kuin valmiutta oman toiminnan arviointiin. Oppivan tekoälyn yleistyminen ja viheliäiset ongelmat puolestaan edellyttävät entistä enemmän luovuutta ja kriittistä ajattelua.

Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot korostuvat entisestään. Nämä koostuvat sekä perinteisemmistä ryhmätyö-, koordinointi- ja organisointitaidoista, että kyvystä ymmärtää erilaisuuksia ja käydä merkityksellistä ja rakentavaa dialogia. Verkostoissa toimiminen ja työyhteisöiden rakentaminen tulevat entistä tärkeämmiksi taidoiksi. Yleisesti ottaen tarvitaan sosiaalista ja tunneälyä aiempaa enemmän.

Tulevaisuuden osaamistarpeet painottuvat erityisesti ajattelu- ja vuorovaikutustaitoihin ja vähemmän substanssitietoon ja –osaamiseen. Jälkimmäisistä nostetaan esille lähinnä digitalisaatioon, innovointiin ja liiketoimintaan liittyvä osaaminen. Digitalisaatiossa itse tietoteknisen osaamisen lisäksi on tärkeää ymmärtää, mistä digitalisaatiossa on oikein kysymys ja miten se vaikuttaa yhteiskuntaan. Ylipäänsä kokonaisuuksien hahmottaminen ja systeemiajattelu korostuvat. Koska tulevaisuuden toimintaympäristö nähdään globaalina, kansainvälisyyttä tukevat taidot pysyvät tärkeinä. Myös ympäristöosaaminen ja turvallisuusosaaminen mainitaan, osittain heijastaen globaaleja viheliäisiä ongelmia.

osaamiset_toimintaymparisto

Laveutta ja pärjäämistaitoja

Kuten toimintalistauksista näkee, tulevaisuuden työ edellyttää monipuolista osaamispohjaa, jonka päälle rakennetaan useampia syvemmän osaamisen alueita7. Osaamista on myös jatkuvasti kehitettävä ja opittava uutta8. Nämä näkemykset olivat vahvasti esillä myös Finnsight 2016 seminaarissa, jossa puhuttiin laveasta pohjasta ja ”ihmisten osaamisen kiertotaloudesta”. Elinikäinen oppiminen ei ole mitenkään uusi käsite, mutta työn tulevaisuuden yhteydessä siihen liittyy ehkä aiempaa raskaampi välttämättömyyden viitta: työn murroksesta selviää vain, jos kouluttautuu jatkuvasti9. Tässä sekä poisoppimisella, että uudelleenoppimisella on roolinsa.

Lavean osaamispohjan ja jatkuvan kouluttautumisen puolesta puhuu myös osaamistarpeiden polarisoituminen: työpaikkoja ajatellaan tulevaisuudessa olevan lähinnä korkean osaamisen aloilla ja hyvin matalan osaamisen aloilla10. Keskitason osaamista vaativaa työtä on huomattavasti vähemmän.

Tarvitaan itsensä johtamista ja ”pärjäämistaitoja”

Osaaminen linkittyy aiempaa tiukemmin työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin. Työn henkinen kuormitus ja kokemus kiireestä ovat kasvaneet ja tulevat edelleen kasvamaan11. Tarvitaan ns. ”pärjäämistaitoja”, eli keinoja voida hyvin ja tehdä mielekästä työtä hyvin monimutkaisessa, dynaamisessa ja verkostomaisessa ympäristössä12.

Mitä osaamisella tarkoitetaan tulevaisuudessa?

Osaamista lähestytään usein lähinnä yksilön kyvykkyyksien ja taitojen kautta. Tässä ajatusmallissa on tärkeää kouluttaa mahdollisimman nopeasti osaavia yksilöitä, jotka sitten takaavat kilpailukyvyn säilymisen. Tulevaisuudessa korostuu enemmän yhteisön osaaminen ja yksilön osaamisen soveltaminen osana kokonaisuutta13. Oppivat yhteisöt ja organisaatiot tukevat jatkuvaa työn kautta oppimista ja luovaa oppimisen kulttuuria. Osaaminen voidaan jopa nähdä täysin vuorovaikutuksen ominaisuutena, ei niinkään yksilöön kertyneenä kykykokoelmana14.

Tulevaisuudessa korostuu yhteisön osaaminen

Osaamisen painopisteiden muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi uudelleenkouluttautumiseksi ja yksilötasolta yhteisötasolle edellyttää muutoksia myös koulutusjärjestelmältä. Tarvitaan joustavampaa ja yksilöllisiä opiskelupolkuja tunnustavaa koulutusta, sekä työelämäkeskeisyyttä ja työssä oppimisen tunnustamista15. Tieteellinen tieto ja korkealaatuisen huippututkimuksen tulokset tulee saada paremmin välitettyä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja pyrkimään luomaan uutta pikemminkin kuin välittämään vanhaa16.

Jatkuva osaamisen kehittäminen tulevaisuuteen varautumisena

Työn tulevaisuuden kannalta jatkuva osaamisen kehittäminen on elintärkeää. Laaja osaamispohja luo perustan rakentaa tarkempia taitoja muuttuvassa maailmassa. Epävarmuus ja monimutkaisuus heijastuvat myös osaamistarpeiden ennakointiin: vuorovaikutus- ja ajattelutaidot sekä tiedon soveltaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen korostuvat entisestään. Toisaalta itse osaamisen käsite saattaa muuttua pidemmällä aikavälillä ja se saatetaan nähdä pikemminkin vuorovaikutuksen ominaisuutena kuin yksilön ominaisuutena.

Aiemmat muutoskulut

Työn muutoskulut osa 1: työn sisältö

Työn muutoskulut osa 2: organisaatiot ja käytännöt

Viitteet

  1. Esim. Pentikäinen 2014 ^
  2. Esim. Borg & Vartiainen 2015, Akava 2014VNK 2016 ^
  3. Tiihonen& Hietanen 2014 ^
  4. Kuosa 2011 ^
  5. Jääskeläinen 2015 ^
  6. esim. Alasoini ym. 2012, Känkänen ym 2013, Pentikäinen 2014, Tanskanen & Nenonen 2009, Jääskeläinen 2015, Heinonen ym. 2012, Lyly-Yrjänäinen & Ramstad 2015, Rouhelo & Trapp 2013, WEF 2016 ^
  7. Suomalaisen työn liitto 2015, Ramboll 2011, Research and Innovation Policy Council of Finland 2015, Heinonen ym. 2012, VNK 2016, Kuosa 2011, Rouhelo & Trapp 2013 ^
  8. Alasoini ym. 2012, Pajarinen ym. 2014, Nurmi ym. 2010, Research and Innovation Policy Council of Finland 2015, Pentikäinen 2014, Tanskanen & Nenonen 2009, Kuosa 2011, Rouhelo & Trapp 2013, Akava 2014 ^
  9. Pajarinen ym. 2014, Tiihonen & Hietanen 2014, ETLA 2015, Rouhelo & Trapp 2013 ^
  10. Känkänen ym. 2013, CEDEFOP 2016, Kauhanen ym. 2015 ^
  11. STM 2015, Simpura 2013 ^
  12. Jääskeläinen 2015, Henttonen & LaPointe2015 ^
  13. Rouhelo & Trapp 2013, Tanskanen & Nenonen 2009 ^
  14. Kilpi 2016 ^
  15. Pentikäinen 2014, ETLA 2015, Rouhelo & Trapp 2013, Akava 2015 ^
  16. Rouhelo & Trapp 2013 ^

Kirjallisuus

AKAVA. 2014. Osaava Suomi luo hyvinvointia. Koulutus- ja työllisyyspolitiikan ongelmia ja ratkaisuja. http://www.akava.fi/files/12535/Osaava_Suomi_luo_hyvinvointia_2014.pdf.

Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J., 2012. Suomen työelämä vuonna 2030: Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. TEM raportteja 14/2012. http://docplayer.fi/387787-Tem-raportteja-14-2012.html.

Borg, A. & Vartiainen, J. 2015. Strategia Suomelle. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 05/2015. http://vnk.fi/julkaisu?pubid=4003.

CEDEFOP. 2016. Finland: skill supply and demand up to 2025: country forecast. http://www.cedefop.europa.eu/printpdf/publications-and-resources/country-reports/finland-skills-forecasts-2025.

ETLA. 2015. Muistioita tulevalle hallitukselle. Talouspolitiikan linjaus keväällä 2015. http://www.etla.fi/wp-content/uploads/Muistioita_hallitukselle_2015.pdf.

Heinonen, S., Ruotsalainen, J. & Kurki, S. 2012. Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tutu e-julkaisuja 4/2012. https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_2012-4.pdf.

Henttonen, E. & Lapointe, K. 2015. Työelämän toisinajattelijat. Vallataan tilaa mielekkäälle työlle. Gaudeamus. http://www.gaudeamus.fi/tyoelaman-toisinajattelijat/.

Jääskeläinen, A. 2015. Digitalization and Work Life: How new technologies are changing task content and skill demand for five selected occupations. Master’s thesis. Aalto University, School of Business. http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/14220/hse_ethesis_14220.pdf.

Kauhanen, A., Maliranta, M., Rouvinen, P., Vihriälä, V. 2015. Työn murros – Riittääkö dynamiikka? Helsinki: Taloustieto Oy. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA_B269_Tyon_murros_kansilla_high_res.pdf.

Kilpi, E. (ed.) 2016: Perspectives on new work. Exploring emerging conceptualizations. Sitra Studies 114. http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia114.pdf.

Kuosa, T. 2011. Ennakointi, ennustaminen, innovointi ja tulevaisuuden osaamiset. Esitys AIKO foorumilla 8.9.2011. http://www.pilkahdus.fi/sites/default/files/97_aiko_tuomokuosa_08092011.pdf.

Känkänen, J., Lindroos, P. & Myllylä, M. 2013. Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus. Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio 5/2013. http://tem.fi/documents/1410877/2864661/Elinkeino-+ja+teollisuuspoliittinen+linjaus+19022013.pdf.

Lyly-Yrjänäinen, M. & Ramstad, E. 2015. Suomen työpaikoista Euroopan mestareita. Työ-elämä 2020 –hankkeen kansainväliset mittarit. TEM raportteja 34/2015. http://www.tyoelama2020.fi/files/932/TEMrap_34_2015_web_23042015.pdf.

Nurmi, T., Vähätalo, M., Saarimaa, R. & Heinonen, S. 2010. Ubitrendit 2020: Tulevaisuuden ubiteknologiat. Kehityskulkuja, sovelluksia, trendejä sekä heikkoja signaaleja. TUTU-eJULKAISUJA 4/2010. https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_2010-4.pdf.

Pajarinen, M., Rouvinen, P. & Etlatieto Oy. 2014. Uudet teknologiat ja työ. Taustamuistio TEMin Työn tulevaisuus -seminaariin 5.5.2014 Finlandia-talolla. http://docplayer.fi/356185-Uudet-teknologiat-ja-tyo.html.

Pentikäinen, L. (toim.) 2014. Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 30/2014. http://tem.fi/documents/1410877/2859687/Katsaus+suomalaisen+ty%C3%B6n+tulevaisuuteen+09092014.pdf.

Ramboll. 2011. Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2010. Yhteenveto luovien alojen työnantajahaastatteluiden ja asiantuntijaraadin tuloksista. Varsinais-Suomen elinkeino-, lii-kenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2011. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/81848/Varsinais-Suomen_ELY-keskuksen_julkaisuja_2_2011.pdf.

Research and Innovation Policy Council of Finland, 2015. Reformative Finland: Research and Innovation Policy Review 2015–2020. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/julkaisut/liitteet/Review2015_2020.pdf.

Rouhelo, A. & Trapp, H. (toim.) 2013. Tulevaisuuden asiantuntijuutta rakentamassa. FUTU-REX – Future Experts –hanke. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:1. http://www.futurex.utu.fi/julkaisut_Tulevaisuuden%20asiantuntijuutta%20rakentamassa.pdf.

Tanskanen, I. & Nenonen, S. (toim.) 2009. Muutos, verkot ja verkostot. Oppivan yhteisön solmukohdissa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 47. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522160973.pdf.

Tiihonen, P. & Hietanen, O. 2014. Tulevaisuusvaliokunnan ja kansliapäälliköiden ensimmäinen tulevaisuuskeskustelu. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 14/2014. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_14+2014.pdf.

Simpura, J. 2013. Teknologian muutos lupailee onnea, arkea ja kauhua terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen. SOTERKO -verkoston teknologiaennakoinnin raportti. http://www.soterko.fi/files/THL_Soterko_web.pdf.

STM 2015. Työelämä 2025 -katsaus. Työelämän ja työympäristön muutosten vaikutukset työsuojeluun ja työhyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:16. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3573-0.

Suomalaisen työn liitto. 2015. Merkityksellisen ja Arvokkaan Työn Manifesti. http://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2015/03/Merkityksellisen-ja-Arvokkaan-Tyon-Manifesti.pdf.

VNK 2016. Työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoehdot. Tutkimus työpoliittisten toimenpiteiden toimivuudesta, tuloksista ja tulevaisuudesta (TYVA). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 3/2016. http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=9201.

WEF 2016. The Future of Jobs. Employment, Skills and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. Global Challenge Insight Report. World Economic Forum. http://reports.weforum.org/future-of-jobs-2016/

3 kommenttia artikkeliin ”Työn muutoskulkuja, osa 3: osaaminen ja koulutus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s